Kyllä se piristää, Aurinko nimittäin, mikäs siinä juostessa, oli niin komia ilmakin. Toki pistihän se puuskuttaan ja ärsyttävä mahakin kipuilee edelleen, mutta hammasta purren juoksin tai lyllersin, en antanut periksi vaikka mieli teki. Meijän Vallaton lähti kirittään äitiä, sehän vispasi sillä pikku pyörällä nopiampaa ku olin edes ajatellut. Melekonen pikkumies, kohta se varmaan juokseekin nopeammin kuin minä. Mä luulen, että meillä taitas isommatkin neitit tulla mielellään mukaan juokseen. Kyllä sai taas hyvän mielen, olon ja hillittömän nälän! Mulla oli vähän sellanen pohjaton kaivo fiilis, mutta onneksi mää oon tehnyt niin hyvää mysliä, ettei sitä tarvi kauhoittain syödä, meidän myslistä löytyy erilaisia pähkinöitä, siemeniä, hiutaleita ja karpaloita, en lisäile siihen sokeria taikka hunaajaa. Niin ja tietysti se Mysli on gluteenitonta, kun muuten sitä en voisi edes syyä. Kunnon kuppi vielä hyvää teetä ja hulinapäivä oottaa tekijäänsä. Illalla sitten jotain muuta ;)