Ärsyttävän ja ahistavan liikkumattomuuden aikakausi. Hirviän vähän on kyllä tullut liikuttua, ei kylläkään oman halun takia, vaan tuon ärsytävän kylen/mahan/selän. Ei sille kipuilulle oo mitään järkevää selitystä löytynyt, ja taas ens viikolla kokeillaan mennään selittään viimeset systeemit lääkärille.

Viime kuussa pääsin liikkuun peräti 11 kertaa, se on ihan järkyttävän vähän mielestäni, kun normi kuussa pääsen liikkumaan kuitenkin melkein joka päivä.  No elämä on, ei voi muuta. Nyt oon sitten menny ja liikkunut vaikka sattuuki, yrittänyt liikkua vaikka sattuski. Välillä se kostavuu meleko pahasti ja tovi pitää puhallella.

Mutta viime viikon perjantaina oli semmonen omaa aikaa luksushetki, muksut jäi isännän kans Raaheen ja mää tulin töihin ja kun pääsin töistä tulin kotiin. Olin päättänyt, et ihan sama mitä sieltä taivaalta tulee niin mää lähen pyöräileen. Sitten saunaan sen jälkeen ja leffailta ihan itteni kanssa. Kannoin ulkosaunalle puut ja laskin vedet valmiiksi, sytytin pesän, se vaati hieman miettimistä, nimittäin meillä kun ei kukaan polta tupakkaa enään, niin tulivälineet oli hukassa. Ei edes pannuhuoneesta löytänyt sytkäriä. Viimein löysin sen sytkärin, hyppelin onnesta ja  sain viimein sen pesän syttymään. Ja sitten repes se taivas, vettä tuli ko saavista kaatamalla. Hetken aikaa aattelin, et en lähe, en varmasti lähe. Mut sitten, enhän mää sokerista oo tehty joten lähin pyöräileen, kävin heittämässä promilletien lenkin, pituutta tulee noin 10 km. Luurit korville ja pyörän selkään ja menoksi. Mua vaan hymyilytti koko matkan ja pitihän sitä napata kuvakin hullusta pyöräilevästä lylleröstä. 

Meno näytti siis tältä :D Kottiin päästyäni olin ku uitettu koira, joka paikasta valu vaan vettä, joten kun olin jo valamiiksi märkä, niin päätin käydä mettästä hakemasta vasta värkit ja tehä saunaan vastan. Saunaki ja vesiki lämpeni, joten menin saunaan kuorinta-aineen, vissyn ja vastan kanssa.

Tämän kukan kävin kuvaamassa sateisen ja märän pyörälenkin jälkeen. Enpä kyllä muista, milloin olisin viimes päässy ihan yksinäni saunaan, joten nyt oli girlytimeä heti kerrakseen. Ja sitten saunasta päästyäni ihan vaan leffailtaa viettämään.

 

Meille on tullut nyt lisää perhettä, meille ovat muuttaneet Mindy ja Hugo, kaksi kääpiösnautseria, niiden kanssa oon nyt aamulenkit juossut tai kävellyt riippuen, miltä on olotila tuntunut. Tässä aamuselta juoksulenkiltä, ei vaan aurinkoa näkynyt. Ihme kesä, ei voi muuta sanoa

Piti kaivella puhelimesta kuvia kesäkuun alusta, jollon paistoi aurinkokin. Pakko kyllä vähän nurista, kesä ois mielestäni mukavampaa auringon kanssa, ku tämmösessä säässä. Mua hirvittää kaikkien yrittäjien, maatilojen ja matkailun parissa toimivien puolesta. Tää jatkuva märkyys kyllä vaikuttaa kaikkiin. Tässä ollaan lasten kanssa lenkillä. pienin pyörällä muut juosten, ei ollut lämmintä tuollonkaan, mutta sentään aurinko paistoi.

 

Niin pääsin työporukan kanssa myös viime kuussa kokeileen, jotain mitä en ole aikaisemmin kokeillut, nimittäin golfia. Mää oon ihan onneton siinä, ei voi muuta sanoa, jos ei mitään muuta niin ainakin ruohotupot lensi. En kyllä mitenkään ymmärrä, miten sen pallon voi saada kolmella lyönnilä sinne reikään :D, mulle se tuotti tuskaa, mutta hauska reissu oli. Tekniikkalaji se on tuokin, mailankäytön opettelua vaatii ja paljon, jos tuossa lajissa mienaa onnistua.

 

Että näin tällä kertaa. Tälle illalle vielä joitain juttuja ja huomenna taas töihin.