Kyllä on ollu jotenkin järkyttävä kiireistä viime aikoina. Salille ei oo kerinny, kotona sitten yritetty se mitä on kerinny ja jaksanu, Semmonen olo, et kaikilla on kaikista harrastuksista, hirveesti kaikkea ylimääräistä, aikataulut kusee yms. Jotenkin hastavaa ollu, ku välillä on niin flunssanen olo, ettei pysty eikä kykene muutako pakolliset ja sitte taas ihan huippu fiilis. Lenkkikelitkään ei oo kyllä ollu suotuisia, sitä on joko ylipukeutunut tai sitte alipukeutunu. Vaikka mää niin tykkään talvesta, mutta tää alakaa oikiasti riittää, tänäänki sato vielä lunta, masentavaa... jos voisin lähtisin sinne missä aurinko paistaa ja on lämmintä.

Töissä on melkonen hulabaloo menossa, tänäänkin tehtiin pieniä muutoksia...vaikka kiirettä piti, niin, eiköhän siellä välillä tuullu ovista niin kylymää, että meinas jäätyä pystyyn. Töistä lähtiessä aktiivisus oli tullut jo täyteen askelia oli kertyny rapiat 18 000. En hirveesti kerinny ulkona olla, se että istahin autoon (kylmään sellaiseen) ajoin salille ja menin sisään. Mutta fiilis oli kyllä semmonen, että ois vähintää alasti juossut ulkona sen puolituntia, ihan jäätävän tuuli, se meni ytiimiin asti. Ja koska olin ihan jäässä, crossarilla oli pakko lämmitellä vähän pitempään, että tarkeni lähtä treenaan. Se oli yläkroppapäivä... voi olla ettei allit anna huomenna anteeksi, mut toisaalta jalat kyllä pelaa, eli eikös se oo vähä ku win win tilanne.

Pulloveria tehdessä, tulin ajateleeksi, että se "kokovartalokondoomi" ois oikeesti hyvä hankinta... Pysyspähän tissit ojennuksessa, eikä tulis semmosta fiilistä, et hitoo mää tukehun näihin ulokkeisiin vielä. Samaan ajatukseen kerkes vilahtaa, et miehillä ei varmaan moista ongelmaa oo, ko noita ulokkeita on hieman vähemmän ja se uloke mikä on, niin siihen taitaa olla hieman hankala tukehtua :D No jospa sitä joskus sais omat ulokkeet kuriin, niin ettei tarvis miettiä semmosta pyylevää sarjakuvahahmoa, joka sätkii ja potkii, ku tissit estää hengittämisen :D

Jännä juttu tuo yläkropan treeni, mulla on tiettyjä liikkeitä mitä en pysty tekeen ja yks niistä on leuanveto vastaotteella... ei siinä että oikeesti mitään leukaa saisin, mutta avustettuna kylläkin. Vastaote sattuu vaan niin älyttömästi, että hommaa ei voi tehä, Niinpä teen sitte myötäotteella, ei sekään varmaan hullumpi oo. Ja sattuneesta syystä, siellä tangolla pysyminen on kans vähä hankalaa, ku ote lipsuu minkä kerkiää. Noh, kyllä mä vielä sen avun siihenki saan, jahka lakkaan empimästä mikä vaihtoehdoista ois se parhain mulle.

Salilta tultiin siis liekomärkänä taas pois, tietääpä tehneensä.... Mut punnerruksia ois voinu kyllä tehä, pitää aamulla vähän tuolla pihalla vähä ähistä ennen töihin lähtöä.

Ei muutako erätauko ja hengityshetki.... penkkiurheilukin on urheilua :D