YES!!, tänään pääsin sinne pääsin reilu parin viikon tauon jälkeen. Body Weight Training <3 Pakko sanoa, että oli kyllä jo sitä alkulämmittelyäki ikävä, jopa sitä liskokävelyä :D Olihan sitä ohjelmaa muutettu, mutta jestas, siinä tiesi taas tehneensä. Sykekki nousi ihan kivasti, vaikka tuntu kyllä, et ei hirveesti tee, siinähän oli vaan 8 liikettä ja kaks kierrosta, ei paha. Punnerruksia, askelkyykkyä hypyllä, lankkua parillakin eri variaatiolla, vatsalihaksia, selkälihaksia ja muuta mukavaa, olihan meillä apuna sellanen jumppapallo, piti siis mennä punnerrusasentoon ja nostaa nilkat sinne pallonpäälle, sitten rullata se pallo mahan alle. Eipä meinannu tää lyllerö ensin pysyä siinä, mutta sinnittelin ja kyllä se tasapainoki löyty, en siis kömmähtäny nokalleni :D Sehän täsä ois vielä uupunutki, että oisin murtanu nenäni siinä urheillessa :D Mut isoin virhe oli mennä sinne ilman pyyhettä, voi taivas sitä hien määrää, ihan silimiin sattu. Taas hyvä muistutus, siitä et ota kaikki kamat mukaan, niin on miellyttävämpi olla. Ei tuo urheilupaidan helema hirviästi hikeä ime :D Asteen verran harmittaa vieläki, ko en päässy maanantaina sinne sisäextremeen, ku mahassa oli pari rantapalloa ja sen verran kipiä, et käveleenkään ei pystyny. Nyt ei oo mahakipu ei estämssä liikkumista, mutta rantapalloilu jatkuu, viimes meni pari viikkoa, saas nähä kauanko tässä. Tais muuten olla muutama enskertalainenki tuolla BWT:ssa joukossa mukana, tsempit heille!! Tuo on vaan niin mukavaa ja koukuttavaa. Kerkesin mää sieltä L&R salilta vielä kattoon yhen tytön selloesitystä Akustiikkaan. Tänään oli meidän perheellä taas sellainen pottukattila mukaan päivä, mut onneksi olin sen verran viisas, et tein pizzaleipiä iltaruuaksi mukaan jo aiemmin päivällä. Muksujen lemppareita, toki tällä mammalla oli chilipurkki ollut liian lähellä tänään tomaattijauhelihasoosia, oli kuulemma hieman tulista :D Otettiin siis rennosti picnic tyylillä tän päivän iltaruoka ;)

Huomenna ois taas lepopäivä treenien osalta, pitäsköhän mun soittaa jarrumiehelle, jos se lähtis mun kans lenkille ja pitään huolen, et meen tarpeeksi hitaasti :) On mulla vaan ihania ystäviä, siitä ei pääse yli eikä ympäri <3

en muuten oo vieläkään sinut nuitten lepojen kans... a. miten voi olla mahollista, että voi mennä ylikuntoon vaikka et koe tekeväs mitenkään älyttömän paljon tai raskasta? b. Jos siitä liikkumisesta saa hyvän olon, niin eikös se oo vaan hyväksi? c. Ja voiko tosiaan olla mahollista, et nää mun epäonnistumiset on kaatunu tähän saakka siihen, kroppa tuumaa, et kuuleppa emäntä ny pitäs rauhottua, ja nakkaa jonku tosi sitkiän taudin päälle tai vaipuu johonki horrostilaan, eikä suostu polttaan sitä ylimäärästä rasvaa? Mä nimittäin vakaasti uskon, et jokaisella on se "oikia"paino ja siihen se kroppa pyrkii, mut pakko nyt sanoa, et mää oon NIIN ERI MIELTÄ mun kropan kans siitä mun "oikiasta" painosta, ei kenenkään oo tarkotus olla lylleröpyllerö, eihän se oo ees terveellistä. Onneksi ihminen on luotu oppimista varten, joten enköhän minäkin tämän levon merkityksen sisäistä viel ihan oikiasti.